Düsseldorfia

Perjantaina iltapäivästä lähdin Berliinistä Düsseldorfiin kimppakyydillä. Aluksi jännitti hirveästi, että millaiseen kyytiin oikein itseni saanut, mutta kuski osoittautui rennoksi puolalaiseksi ja menopelinä toimi mukava minibussi. Auto oli täysi, eli minun lisäkseni kyydissä oli seitsemän muuta matkalaista. Autobaanalla matka taittui aika nopeasti, aikaa meni reilu viitisen tuntia yhdellä pysähdyksellä. Suurimman osan matkasta nukuin, kun ensin totuin siihen, että nopeusmittarissa oli jatkuvasti ihan hulluja lukemia. Onhan se aika hurja fiilis, kun liikkuu 160 km/h (en muuten edes tiennyt että minibusseilla pääsee niin lujaa) ja viereisellä kaistalla autot painaa ohi. Perille päästyäni kello olikin jo yli yhdeksän ja väsytti aika paljon. Onneksi siskokulta oli minua jo odottamassa päärautatieasemalla :) Nukkumaan ei kuitenkaan onnistuttu menemään ajoissa, ja höpöteltiinkin pitkälle aamuyöhön.

Launtaina päätimme lähteä käymään Hollannissa, sillä matka Düsseldorfista rajalle kestää vain noin tunnin, ja rajanylitys maksoin 2,60 euroa per naama. Tosin myöhästyttiin parilla minuutilla siitä junasta, jolla meidän oli tarkoitus mennä, joten jouduimme odottelemaan seuraavaa tunnin. Päätettiin sitten elää hobittielämää ja syötiin toinen aamupala rautatieaseman läheisyydessä. Rajakaupunki Venlo ei ollut mikään suuri turistinähtävyys, mutta aika vierähti nopsasti shoppaillessa ja syödessä. Lopuksi käytiin vielä ruokaostoksilla, ja mukaan tarttu mm. hollantilaista vla-vanukasta ja stroopwaffelseja. Lisäksi pientä materiaali-insinööriä ihmetytti kivennäisvesitölkit, jotka olivat tehty muovista lukuunottamatta alumiinista yläosaa. En ole vieläkään keksinyt, millä tavalla sellainen tölkki on parempi kuin kokonaan alumiinista tehty :D

Materiaali-insinöörin ihmetys

Sunnuntaina kävimme katselemassa Düsseldorfin vanhaa kaupunkia ja kävelimme Rhein-joen vartta ja kävimme ihanassa jäätelökahvilassa, jossa join chilikaakaota ja syötiin puoliksi vohveli kermavaahdolla, suklaakastikkeella ja makadamiapähkinöillä. Samalla saimme hienon idean lähteä Wuppertaliin ajelemaan Schwebebahnilla. Harmiksemme satuimme sinne suurin piirtein vuoden ainoana viikonloppuna, kun se ei kulkenut ilmeisesti huoltotöiden tms. takia. Ihan hitusen kyllä harmitti!

Maanantaina lähdin sitten takaisin tänne toisella kimppakyydillä. Tämäkin kyyti oli minibussi, tällä kertaa huomattavasti tyhjempi. Sain koko takapenkin itselleni ja matka menikin kännykän akkua tuhlaillessa ja nukkuessa. Paluumatka kesti pidempään kuin tulomatka, vaikka ruuhkia ei ollut. Ajettiin ilmeisesti jotain toista reittiä... Onneksi minulla oli koko päivä aikaa.

Loppuviikon suunnittelmia on ainakin suomalaiset joulumarkkinat ja Biosphäre. Voi olla, että jotain muutakin hauskaa tulee keksittyä!