Tänään Berliinistä tullessani muistin taas erään aiheen, josta olin ajatellut jo kirjoitella tänne aikaisemmin. Vaikka periaatteessa regionalbahnilla eli paikallisjunalla Potsdamiin pääsee huomattavasti nopeammin kun s-bahnilla, tykkään silti matkustaa jälkimmäisellä, sillä se on yleensä aika paljon kiinnostavampaa noin niin kuin kanssamatkustajien suhteen. Eräänkin kerran satuin istumaan erästä miestä vastapäätä, joka kävi keskustelua jonkun näkymättömän kanssa kielellä, jota en tunnistanut. Mies ei vain höpissyt itsekseen, vaan selvästi keskusteli, sillä välillä hän piti taukoa ja ihan selvästi kuunteli vastausta. Ilmeisesti keskustelu käytiin miehen ja jonkun jumalan välillä, sillä suurimman osan ajasta mies piti silmiään kiinni ja käsiään ristissä. Ihan harmiton tyyppi, mutta oli vähän pokassa pitelemistä :D
Toinen erikoisuus on erilaiset lehtimyyjät, jotka ilmeisesti myyvät sellaisia lehtiä, joiden tuotto menee kodittomille. Tällaisia tyyppejä aina silloin tällöin astuu vaunuun sisälle ja kertoo yleensä aika innottomasti ja ulkoaopetellun kuuloisesti, että mistä on kyse, jonka jälkeen kiertelee vaunun läpi tarjoten sitä lehteä kaikille kyydissä olijoille. Vielä en ole innostunut näitä lehtiä ostamaan.
Kolmas, ja yleensä kaikkein miellyttävin (ja hämmentävän yleinen) ilmiö on katusoittajat. Täällä he nimittäin toimivat samalla tavalla kuin yllämainitut lehtimyyjät, mutta lehden mainostamisen sijaan he tietenkin soittelevat ja laulavat. Tänään viimeksi eräs haitarinsoittaja soitteli yhden pysäkkivälin kotimatkalla. Aikaisemmin on tullut vastaan myös mm. kitaristi, viulisti, huilisti ja jonkinlainen etnobändi. Aina nämä soittajat eivät ole kauhean hyviä, mutta kyllä se kummasti piristää päivää, kun joku taitava soittaja viihdyttää yhden pysäkkivälin täyttä junavaunua :)
Ai niin, varasin lennot jouluksi Suomeen! Vietän siellä reilut kaksi viikkoa, eli 17.12.-3.1.. Tapaamisaikoja saa varata :P
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti