Tänään oli (ainakin periaatteessa) viimeiset luennot. Ensi viikolla olisi vielä tiistaina ja keskiviikkona pari tuntia, mutta ne jää nyt valitettavasti väliin. Ei kyllä oikeastaan edes haittaa :P Tänään luentojen jälkeen olen pakkaillut rinkkaa, joka alkaa olla jo aika hälyttävän täysi. Onneksi lennän Finnairilla, niin ei tarvitse pelätä painorajojen ylitystä (tai ainakaan maksaa ylikiloista). Huomenna bussi lähtee klo 8.33 ja toivon totisesti, että kaikki menee hyvin tuolla matkalla kentälle. Eilen nimittäin koko Berliinin s-bahnverkosto pysähtyi pariksi tunniksi ilmeisesti oikosulun takia. Ongelmiahan tämä aiheuttaa etenkin silloin, kun junat pysähtyivät asemien välille eikä niistä päässyt pois. Oli kuulemma todella kaaottinen päivä eilen, eräältä opettajalta oli mennyt kolme tuntia päästä Potsdamiin asti... No, ehkä minulla ei ihan niin huonoa tuuria voi olla.
On kyllä ihan mahtava tulla Suomeen, vaikka sielläkään ei kuulemma hirveästi ole lunta. Täällä kuitenkin vaan sataa vesiräntää (ja muut hihkuu innoissaan "lunta!", huoh) ja on tosi synkkää. Ei joulukuussa kuulu näyttää tältä. Suomessa sentään on edes mahdollista nähdä lunta ja jäätä muuallakin kuin pakastelokerossa. Syksy oli pitkä, melko lämmin ja kuiva. Nyt se kostautuu sitten kurjalla joulukuulla (joka muistuttaa enemmän lokakuuta).
Tämä blogi varmaan jää nyt pariksi viikoksi joulutauolle, mutta ehkä mahdollisuus nähdä minut livenä korvaa sen :) Bis bald!
perjantai 16. joulukuuta 2011
keskiviikko 14. joulukuuta 2011
Korkeakulttuuria ja kotiinpaluuta
Eilen illalla lähdimme tyttöporukalla ihan oikeaan teatteriin katsomaan näytelmää nimeltä Warten auf Godot (Hän tulee huomenna). Se siis kertoo kahdesta miehestä, jotka odottavat Godot-nimistä henkilöä, mutta hän ei koskaan saavu paikalle. Kielellisesti ymmärsin näytelmän yllättävänkin hyvin, mutta muuten koko juonessa ei oikein tuntunut olevan päätä eikä häntää. Välillä käytiin niin absurdin puolella, että melkein nauratti. Esitys kesti vielä 2,5 tuntia, se oli minun makuuni vähän turhankin pitkä... Mutta liput maksoivat 7 euroa, niin ei ole kyllä valittamista.
Nyt on enää pari luukkua joulukalenterista avaamatta, eli vain pari päivää siihen, kun otan siivet alleni ja lennän joululomaksi Suomeen! En enää millään malttaisi odottaa, olen ollut kuitenkin jo kolme kuukautta täällä. Ihan mahtavaa tavata pitkästä aikaa ihmisiä ja puhua suomea. Se on nimittäin harvinaista herkkua täällä, sillä tunnen lisäkseni vain yhden suomalaisen täällä Potsdamissa (on meitä kuulemani mukaan kaksi muutakin, mutta heitä en ole koskaan tavannut), ja silloinkin kun satutaan näkemään, puhutaan yleensä saksaa keskenämme. Plus haluan ihan ehdottomasti syödä mm. joulutorttuja, pipareita, ruisleipää ja porkkanalaatikkoa (joka on siis minun luottoeinekseni, voi että ikävöin sitä!).
Lopuksi täytyy vielä vähän kehaista, että sain fonetiikan kurssilla pidetystä pikkukokeesta 27/30 ja eräällä toisella kurssilla pitämästäni esitelmästä 1.7 (ja asteikkohan tässä menee ykkösestä neloseen, jossa 1.0 on paras, ja seuraavat arvosanat ovat 1.3,1.7, 2.0, 2.3, 2.7 jne). Nyt tekisi mieli vain vähän vetää lonkkaa, kun kerran olen pärjännyt noin hyvin :D
Nyt on enää pari luukkua joulukalenterista avaamatta, eli vain pari päivää siihen, kun otan siivet alleni ja lennän joululomaksi Suomeen! En enää millään malttaisi odottaa, olen ollut kuitenkin jo kolme kuukautta täällä. Ihan mahtavaa tavata pitkästä aikaa ihmisiä ja puhua suomea. Se on nimittäin harvinaista herkkua täällä, sillä tunnen lisäkseni vain yhden suomalaisen täällä Potsdamissa (on meitä kuulemani mukaan kaksi muutakin, mutta heitä en ole koskaan tavannut), ja silloinkin kun satutaan näkemään, puhutaan yleensä saksaa keskenämme. Plus haluan ihan ehdottomasti syödä mm. joulutorttuja, pipareita, ruisleipää ja porkkanalaatikkoa (joka on siis minun luottoeinekseni, voi että ikävöin sitä!).
Lopuksi täytyy vielä vähän kehaista, että sain fonetiikan kurssilla pidetystä pikkukokeesta 27/30 ja eräällä toisella kurssilla pitämästäni esitelmästä 1.7 (ja asteikkohan tässä menee ykkösestä neloseen, jossa 1.0 on paras, ja seuraavat arvosanat ovat 1.3,1.7, 2.0, 2.3, 2.7 jne). Nyt tekisi mieli vain vähän vetää lonkkaa, kun kerran olen pärjännyt noin hyvin :D
maanantai 12. joulukuuta 2011
Nukkumatti kävi täällä
Enpäs olekaan hetkeen päivitellyt tätä blogia, mutta se nyt lähinnä johtuu siitä, etten ole tehnyt juuri mitään. Olen lataillut akkuja nukkumalla mammuttiunia, sekä yöllä että päivällä. No, ei se nyt ole ihmekään, asunhan sentään Nukkumatin kotikaupungissa! Perjantaina kävin aamulla toivottavasti viimeisen kerran lääkärissä, ja kaikki pitäisi olla nyt kunnossa. Vihdoinkin! Tyytyväisenä ja erittäin väsyneenä skippasin yhdet saksan luennot ja kävin nukkumassa kotona ennen muoviluentoja. Kotiin tultuani menin vielä toisille päiväunille, ja yö sitten menikin pyykinpesuun :D Eipä tarvinnut odottaa koneiden vapautumista...
Lauantaina katsoimme tyttöjen kanssa Blues Brothersin, saksaksi tietenkin. Tosin muut kyllästyi jo puolessa välissä, ja olihan se oikeasti ihan hirveetä kuraa, niin jätettiin se kesken ja lähdettiin Berliiniin joulutoreja kiertelemään. Sain vihdoinkin ostettua suklaaompun ja niitä Schmaltzkucheneita. Ne olivat jotain pulla-ja keksitaikinan risteytystä upporasvassa paistettuna ja päällä oli tietenkin tomusokeria. Saksalaisilla on joku juttu tuon tomusokerin kanssa, sitä käytetään myös munkkien päällä (joita kutsutaan täällä Pfannkucheneiksi eikä Berlinereiksi niin kuin muualla Saksassa). Ei nyt jalkoja vienyt alta, mutta voisin toisenkin satsin kyseisiä herkkuja ostaa :P
Sunnuntain vietin Mauerparkissa kirpputorilla ja kerrankin pääsin lähtemään yksin! On nimittäin välillä todella rasittavaa, kun melkein mitään ei voi tehdä ilman, että joku haluaa tulla mukaan. Halukkaita oli kyllä kaksi, mutta toinen nukkui pommiin ja toinen myöhästyi junasta muuten vaan. Oli mukavaa kierrellä kaikessa rauhassa kojuja, ja löysin myös ihanan söpön kahvilan (jonne en olisi mahtunut, jos meitä olisi ollut kolme, sillä siellä oli vain yksi kahden hengen pöytä enää vapaana). Neljä toastia ja latte maksoivat yhteensä 5,50 €, olin aika tyytyväinen :) En vaan voi olla tykkäämättä Berliinistä!
Tänään oli tarkoitus mennä joululahjaostoksille Berliiniin, mutta onnistuin sulkemaan herätyskellon ja heräsin sitten vasta kahdelta. Jätän siis Berliinin keskiviikolle (joka sekin on vapaa, koska harkat on taas peruttu), ja tänään katson Potsdamin tarjonnan. Pääsen nyt vihdoinkin myös jumppaan tämän ihanan terveen jalan kanssa <3
Lauantaina katsoimme tyttöjen kanssa Blues Brothersin, saksaksi tietenkin. Tosin muut kyllästyi jo puolessa välissä, ja olihan se oikeasti ihan hirveetä kuraa, niin jätettiin se kesken ja lähdettiin Berliiniin joulutoreja kiertelemään. Sain vihdoinkin ostettua suklaaompun ja niitä Schmaltzkucheneita. Ne olivat jotain pulla-ja keksitaikinan risteytystä upporasvassa paistettuna ja päällä oli tietenkin tomusokeria. Saksalaisilla on joku juttu tuon tomusokerin kanssa, sitä käytetään myös munkkien päällä (joita kutsutaan täällä Pfannkucheneiksi eikä Berlinereiksi niin kuin muualla Saksassa). Ei nyt jalkoja vienyt alta, mutta voisin toisenkin satsin kyseisiä herkkuja ostaa :P
Sunnuntain vietin Mauerparkissa kirpputorilla ja kerrankin pääsin lähtemään yksin! On nimittäin välillä todella rasittavaa, kun melkein mitään ei voi tehdä ilman, että joku haluaa tulla mukaan. Halukkaita oli kyllä kaksi, mutta toinen nukkui pommiin ja toinen myöhästyi junasta muuten vaan. Oli mukavaa kierrellä kaikessa rauhassa kojuja, ja löysin myös ihanan söpön kahvilan (jonne en olisi mahtunut, jos meitä olisi ollut kolme, sillä siellä oli vain yksi kahden hengen pöytä enää vapaana). Neljä toastia ja latte maksoivat yhteensä 5,50 €, olin aika tyytyväinen :) En vaan voi olla tykkäämättä Berliinistä!
Tänään oli tarkoitus mennä joululahjaostoksille Berliiniin, mutta onnistuin sulkemaan herätyskellon ja heräsin sitten vasta kahdelta. Jätän siis Berliinin keskiviikolle (joka sekin on vapaa, koska harkat on taas peruttu), ja tänään katson Potsdamin tarjonnan. Pääsen nyt vihdoinkin myös jumppaan tämän ihanan terveen jalan kanssa <3
keskiviikko 7. joulukuuta 2011
Saksalaisia jouluherkkuja ja koti-ikävää
Nyt olen ehtinyt kierrellä pari viikkoa noita joulutoreja, ja olen ehtinyt maistelemaan jos jonkinlaisia saksalaisia jouluherkkuja. Vielä tosin on maistamatta ainakin Lebkuchenit ja Schmaltzkuchenit, joten niistä varmaan vielä myöhemmin lisää.
Yksi hyvin tyypillinen toriherkku on Crêpe eli hienosti suomennettuna kreppi, joka on siis täytetty lettu. Alunperin kreppi taitaa tulla ranskasta, mutta se on aika tehokkaasti kotiutunut saksan joulumarkkinoille. Täytteen saa itse valita, vaihtoehtoja on suolaisesta (esim. juusto ja kinkku tai salami) makeaan (omenasose, Nutella tai sokeri ja kaneli). Hinnat pyörivät yleensä kahden ja neljän euron välissä. Oikein mukava välipala, ja maistuu lämpimänä ja ulkonasyötynä oikein hyvältä. Valitettavasti julkaisukelpoista kuvaa minulla ei kyseisestä herkusta ole :D
Herkkusuiden ehdoton lemppari on varmasti Schokofrüchten, eli suklaalla kuorrutetut hedelmät. On omenaa, banaania, mansikkaa ja viinirypäleitä! Mansikavarras maistuu aivan taivaallisilta, mutta hintaakin sillä on nelisen euroa. Viinirypälevartaan saa taas parilla eurolla, mutta maku ei aivan yllä mansikoiden tasolle!
Sokerin ja kanelin kanssa paahdetut mantelit kuuluvat myös lemppareihini, etenkin jos niitä sattuu saamaan lämpimänä! Vinkki tamperelaisille: ainakin viime talvena niitä sai myös Tampereen joulutorilta, suosittelen lämpimästi :) Täällä hintaa noilla herkuilla on n. 2,5 e / 100 grammaa.
Useissa kojuissa myydään myös herkkuja nimeltä Quarkbällchen (suomeksi rahkapallero), mutta nimi on siitä hämäävä, ettei se ole rahkaa nähnytkään. Ehkä siinä taikinassa on käytetty rahkaa... Quarkbällchenit ovat siis taikinapalloja upporasvassa paistettuna, päällä niissä on yleensä tomusokeria. Maistuu aika paljon munkilta, ja hintaa palleroilla on yleensä noin 50-80 senttiä kappaleelta. Tästä on olemassa myös variaatio, jossa on rusinoita, mutta ne eivät maistuneet läheskään yhtä hyviltä. Niissä samoissa kojuissa myydään yleensä myös jo aikaisemmin mainitsemiani Schmaltzkucheneita, mutta niitä en tosiaan ole ehtinyt maistamaan.
Joillakin toreilla on myös myynnissä lumipalloja (Schneeballen), jotka ovat jonkinlaisen keksitaikinan tapaisesta palasista tehtyjä palleroita, jotka on täytetty ja kuorrutettu esim. suklaalla, pähkinöillä tai nougatilla. Hinta vaihtelee kahden ja neljän euron välillä, mausta riippuen. Näistä en erityisesti pitänyt, olivat ihan ylimakeita, liian isoja ja vähän kuivakoita.
Tyypillinen saksalainen jouluherkku, jota voi ostaa myös ihan tavallisista ruokakaupoista, on Baumkuchen eli puukakku. Se koostuu taikinarinkuloista, jotka on kasattu päällekkäin ja kuorrutettu suklaalla. Aika hyvää sekin, mutta ei mitenkään erityistä. Yleensä ne ovat aika isoja, noin 15-20 cm korkeita, mutta joskus niitä löytyy myös pienempinä versioina.
Vaikka nämä kaikki maistuvat oikein herkullisilta, silti minulla on ikävä suomalaisia pipareita ja joulutorttuja. Odotan jo ihan kamalasti sitä, että pääsen Suomeen paitsi syömään piparitaikinaa ja saunomaan, myös näkemään kaikkia teitä ihania ihmisiä, jotka uskollisesti ovat jaksaneet seurata minun kirjoituksiani täällä (tänään meni muuten 1500 lukukerran raja rikki!). Kymmenen päivän päästä olen jo siellä <3
Yksi hyvin tyypillinen toriherkku on Crêpe eli hienosti suomennettuna kreppi, joka on siis täytetty lettu. Alunperin kreppi taitaa tulla ranskasta, mutta se on aika tehokkaasti kotiutunut saksan joulumarkkinoille. Täytteen saa itse valita, vaihtoehtoja on suolaisesta (esim. juusto ja kinkku tai salami) makeaan (omenasose, Nutella tai sokeri ja kaneli). Hinnat pyörivät yleensä kahden ja neljän euron välissä. Oikein mukava välipala, ja maistuu lämpimänä ja ulkonasyötynä oikein hyvältä. Valitettavasti julkaisukelpoista kuvaa minulla ei kyseisestä herkusta ole :D
Herkkusuiden ehdoton lemppari on varmasti Schokofrüchten, eli suklaalla kuorrutetut hedelmät. On omenaa, banaania, mansikkaa ja viinirypäleitä! Mansikavarras maistuu aivan taivaallisilta, mutta hintaakin sillä on nelisen euroa. Viinirypälevartaan saa taas parilla eurolla, mutta maku ei aivan yllä mansikoiden tasolle!
 |
| Banaani ja mansikoita suklaalla kuorrutettuna |
Useissa kojuissa myydään myös herkkuja nimeltä Quarkbällchen (suomeksi rahkapallero), mutta nimi on siitä hämäävä, ettei se ole rahkaa nähnytkään. Ehkä siinä taikinassa on käytetty rahkaa... Quarkbällchenit ovat siis taikinapalloja upporasvassa paistettuna, päällä niissä on yleensä tomusokeria. Maistuu aika paljon munkilta, ja hintaa palleroilla on yleensä noin 50-80 senttiä kappaleelta. Tästä on olemassa myös variaatio, jossa on rusinoita, mutta ne eivät maistuneet läheskään yhtä hyviltä. Niissä samoissa kojuissa myydään yleensä myös jo aikaisemmin mainitsemiani Schmaltzkucheneita, mutta niitä en tosiaan ole ehtinyt maistamaan.
Joillakin toreilla on myös myynnissä lumipalloja (Schneeballen), jotka ovat jonkinlaisen keksitaikinan tapaisesta palasista tehtyjä palleroita, jotka on täytetty ja kuorrutettu esim. suklaalla, pähkinöillä tai nougatilla. Hinta vaihtelee kahden ja neljän euron välillä, mausta riippuen. Näistä en erityisesti pitänyt, olivat ihan ylimakeita, liian isoja ja vähän kuivakoita.
 |
| Schneeballen |
 |
| Baumkuchen |
Vaikka nämä kaikki maistuvat oikein herkullisilta, silti minulla on ikävä suomalaisia pipareita ja joulutorttuja. Odotan jo ihan kamalasti sitä, että pääsen Suomeen paitsi syömään piparitaikinaa ja saunomaan, myös näkemään kaikkia teitä ihania ihmisiä, jotka uskollisesti ovat jaksaneet seurata minun kirjoituksiani täällä (tänään meni muuten 1500 lukukerran raja rikki!). Kymmenen päivän päästä olen jo siellä <3
tiistai 6. joulukuuta 2011
Toinen Suomi-viikonloppu
Oli kyllä niin kiireinen viikonloppu, etten millään ehtinyt päivittelemään blogiani. Perjantaina illalla siskoni O saapui tänne Düsseldorfista ja lauantai-aamuna lentokone toi mukanaan myös sekalaisen joukon muita suomalaisia, joihin kuuluivat mm. äiti ja isi. Lauantai-aamu kyllä lähti muuten aika heikosti käyntiin, sillä kaikki ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan. Meidän oli siis tarkoitus lähteä lentokentälle vastaan muita, mutta ei sitten koskaan ehdittykään sinne asti. Kävi nimittäin niin, että bussi, jolla meidän oli tarkoitus mennä Potsdamin rautatieasemalle, ei koskaan tullutkaan. Menimme sitten puolen tunnin päästä menevällä bussilla, ja tarkoitus oli mennä tuohon lähemmälle juna-asemalle, josta menee tunnin välein paikallisjuna Berliiniin. Juna-aseman ovella sitten seisoikin poliisit, jotka totesivat, että heillä on rikospaikkatutkinta kesken eikä asemalle ole asiaa. Kuulemma seuraavalla asemalla juna pysähtyy. Tämä on hyvä tietää siinä vaiheessa, kun bussi on jo ehtinyt lähteä pysäkiltä ja taksitolppa on tyhjä. Sittenpä odoteltiin seuraava bussi, jolla päästiin päärautatieasemalle, josta vihdoinkin pääsimme Berliiniin. Matkaan meni kevyet kaksi tuntia, kun normaalisti siihen menee noin 40 minuuttia.
Onneksi lentoasemalta pääsee helposti Zoologischer Garteniin, jossa muiden hotelli (no, ennemminkin hostelli) sijaitsi. Pikaisesti kävimme heittämässä matkalaukut säilöön ja sitten jo lähdettiinkin tutkailemaan Berliinin nähtävyyksiä. Olikin hyvässä muistissa kaikki turistikohteet, kun ne tuli kierreltyä jo tyttöjen kanssa viikkoa aiemmin :D Lauantaihin kuului myös mm. joulutorien kiertelyä ja shoppailua. Vesisateessa oli kyllä aika ikävä katsella kaikkia ihania pikkukojuja jouluherkkuineen. Sunnuntai-aamuna sitten äiti ja isi tulivat junalla tänne Potsdamiin, ja käytiin pikaisesti kiertämässä hollantilainen kortteli, vanhan kaupungin keskusta ja Sanssoucin linna. Sitten vielä visiitti minun asunnolleni, ja taas junaillen kohti Berliiniä ja Mauerparkia, jossa sunnuntaisin on siis iso kirpputori. Minun on ehkä pakko käydä ostamassa sieltä ensi viikonloppuna joku ihana vanha matkalaukku lankojen säilytykseen, vaikka en välttämättä saa sitä ehjänä Suomeen...
Illemmalla menimme Berliinin ehkä kuuluisimmalle joulutorille Gendarmenmarktille, jonne sisäänpääsy maksaa euron. Kokemuksena aika kurja, sillä juuri silloin sattui ihan älytön sadekuuro, eikä kojujen kiertelystä tullut mitään. Mentiin sitten suosiolla juomaan kuumaa kaakaota :P
Maanantai-aamuna sitten kävimme saattamassa koko Suomen delegaation kentälle, tällä kertaa aivan sujuvasti ilman rikospaikkatutkintoja tai ajamattomia bussivuoroja. Jäimme sitten päiväksi vielä pyörimään O:n kanssa Berliiniin, kävimme mm. syömässä dönerit ja juomassa chilikaakaot ja vähän shoppailemassa vielä. Sain myös ensimmäisen joululahjani, nimittäin Nomination-palan, jossa on Brandenburgin portti :) Kävimme myös Gendarmenmarktilla kuuntelemassa, kun Michael Bublé lauloi joululauluja. Tykkäsin!
Lopuksi haluan vielä toivottaa kaikille suomalaisille oikein ihanaa itsenäisyyspäivää!
Onneksi lentoasemalta pääsee helposti Zoologischer Garteniin, jossa muiden hotelli (no, ennemminkin hostelli) sijaitsi. Pikaisesti kävimme heittämässä matkalaukut säilöön ja sitten jo lähdettiinkin tutkailemaan Berliinin nähtävyyksiä. Olikin hyvässä muistissa kaikki turistikohteet, kun ne tuli kierreltyä jo tyttöjen kanssa viikkoa aiemmin :D Lauantaihin kuului myös mm. joulutorien kiertelyä ja shoppailua. Vesisateessa oli kyllä aika ikävä katsella kaikkia ihania pikkukojuja jouluherkkuineen. Sunnuntai-aamuna sitten äiti ja isi tulivat junalla tänne Potsdamiin, ja käytiin pikaisesti kiertämässä hollantilainen kortteli, vanhan kaupungin keskusta ja Sanssoucin linna. Sitten vielä visiitti minun asunnolleni, ja taas junaillen kohti Berliiniä ja Mauerparkia, jossa sunnuntaisin on siis iso kirpputori. Minun on ehkä pakko käydä ostamassa sieltä ensi viikonloppuna joku ihana vanha matkalaukku lankojen säilytykseen, vaikka en välttämättä saa sitä ehjänä Suomeen...
 |
| Mauerparkin kirpputoria |
Maanantai-aamuna sitten kävimme saattamassa koko Suomen delegaation kentälle, tällä kertaa aivan sujuvasti ilman rikospaikkatutkintoja tai ajamattomia bussivuoroja. Jäimme sitten päiväksi vielä pyörimään O:n kanssa Berliiniin, kävimme mm. syömässä dönerit ja juomassa chilikaakaot ja vähän shoppailemassa vielä. Sain myös ensimmäisen joululahjani, nimittäin Nomination-palan, jossa on Brandenburgin portti :) Kävimme myös Gendarmenmarktilla kuuntelemassa, kun Michael Bublé lauloi joululauluja. Tykkäsin!
 |
| Michael Bublé |
torstai 1. joulukuuta 2011
Saksalaista terveydenhuoltoa, osa perkele
Tänään sitten taas raahauduin aamuvarhaisella oman lääkärini vastaanotolle, jossa kerrankin ei tarvinnut jonottaa ollenkaan ja hoitokin oli jo päätetty valmiiksi eilisen ultraäänen perusteella. Verikokeita ei siis tarvittukaan, ja sain kymmenen päivän sairasloman ja kaksi reseptiä, toisen särkylääkkeisiin ja toisen hepariiniin. Sen lisäksi, että vedän kolmesti päivässä 600 mg ibuprofeenia, joudun aina aamuisin kymmenen päivän ajan tökkimään itseäni neulalla mahaan. On ehkä ylivoimaisesti inhottavin lääkkeenottomuoto... Jos näillä ei lähde parantumaan, niin minä ammun jonkun. Olisi ehkä vähän muutakin tekemistä kuin piikittää itseään ja nilkuttaa ympäriinsä jalalla, jonka ympärillä on nilkasta yläreiteen asti ulottuva tukisidos. Mitään varsinaista syytä kun tälle koko tukokselle ei ole selvitetty, eikä minulla oikeasti ole voimia siihen. Haluan vain tämän parantuvan mahdollisimman nopeasti... Onneksi täällä kuitenkin on lääkärit ja muu hoitohenkilökunta ollut tosi ystävällistä eikä jonotkaan ole oikeasti edes verrattavissa suomalaiseen kunnalliseen päivystykseen. Eilenkin kovasti pahoiteltiin, että jouduin odottamaan noin tunnin lääkäriä. Suomessa olisin varmaan jonottanut neljä tuntia...
Saikusta huolimatta aion tänään mennä käymään ainakin yksissä harkoissa, koska en muuten koskaan tule pääsemään sitä kurssia läpi. Tarkoituksena olisi myös mennä saksan kurssille, jolla minun pitää tänään pitää esitelmä. Haluan saada sen pois alta. Illalla ei ole kyllä mitään saumaa mennä balettiin tämän jalan kanssa... Toivottavasti ensi viikolla jo pystyn, sillä en millään haluaisi jättää sitä väliin. Ihan ehdottomasti yksi viikon kohokohdista!
Saikusta huolimatta aion tänään mennä käymään ainakin yksissä harkoissa, koska en muuten koskaan tule pääsemään sitä kurssia läpi. Tarkoituksena olisi myös mennä saksan kurssille, jolla minun pitää tänään pitää esitelmä. Haluan saada sen pois alta. Illalla ei ole kyllä mitään saumaa mennä balettiin tämän jalan kanssa... Toivottavasti ensi viikolla jo pystyn, sillä en millään haluaisi jättää sitä väliin. Ihan ehdottomasti yksi viikon kohokohdista!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)